Hipat

Tänään hippastellaan ystävän syntymäpäiviä. Lahjoa ei sankarin pyynnöstä saa, mutta onnitella kyllä. Siispä karnevaalitunnelmaa kehiin, sitä saa täältä lisää. Ohessa vien myös suklaa-rasva-sokeri-överit. On muuten niin jöötiä, että ahneinkin herkkusuu hyytyy nopeasti. Otetaan vielä vähän taustamusiikkia lauantai-illalle.

Pienet valkoiset

Rautakaupasta naurettiin pihalle, kun kävin kyselemässä näitten nimitaulukirjainten perään (tosin kävin vain yhdessä saksalaisperäisessä). Lukkokaupasta löytyi, jälleen oli siipan vainu kohdallaan. Meinasin haluta tällaisen printin mutta tyydyin toistaiseksi käyttämään vain tekstin tässä. Taulu tulee eteiseen, kunhan ripustussysteemin mysteeri ratkeaa. Tämän taulun on siis sisko omin kätösin kaivanut roskiksesta minulle joululahjaksi! Kangasta on aurinko haalistanut niin, että siinä olleet nimet erottuvat mutta se on toisaalta ihan hauska.

Nyt ja ennen

Posti toi viikolla Ifolorin kautta tilatun albumin häämatkakuvista. Ensimmäinen laatuaan, jonka sain aikaiseksi kasata. Ihan kiva. Mutta kyllä äitini vuonna 1960 omasta häämatkastaan tekemä albumi on hienoin kaikista. Kansiollinen yksityiskohtaista matkakuvausta ja valokuvia nuoresta parista Norjan lapissa kuplavolkkarin kanssa ja ilman!

Ruuhkaa puistokadulla

Jokaisella itseään kunnioittavalla romunkerääjällä pitää olla vanha katukyltti. Onneksi sisko varusteli meidät muut siskot joulunaikaan kunkin omallaan. Minikokoiset shakkinappulat olivat samassa setissä minikokoisten dominoiden ja minikokoisten tamminappuloiden kanssa. Ovat tuossa jonossa ennen päätymistä askarteluihin.

Viikon tuning

Puinen kuohuviiniloota muutti muotoaan Wasabladetin ja mustan maalin suosiollisella avustuksella. Siitä tuli nyt ainakin toistaiseksi korurasia. 


Jos kauppakassit tuntuu painavalta sohjossa tallatessa, voi miettiä miten kävisi jos prisman kasseja alkais kuskailla tähän tyyliin.

Tammikuun lapset

Mustissa silmälapuissaan kera muumiovauvan. Tämä tyylikäs sisarusparvi on tuliainen kaverilta Pietarista. Huomaan haalineeni myös dominonappulakokoelman, viimeksi joululomalla löytyi minikokoisia vihreitä. Sunnuntaina soi viikon biisi. 

Nappulat

Mies pääsi yllättämään, oli ostaa päräyttänyt e-baysta pussillisen vanhoja kirjoituskoneen nappuloita salaa! Ei mitään kukkakimppuja vaan ruosteisia nappuloita. Näihinkään en ole koskaan Suomen markkinoilla törmännyt. Intoilen tässä muutenkin näiden romppeitten kanssa, Wasabladet vuodelta 1894 antaa mallia millaiselta mainosten pitäisi nykyäänkin näyttää.