27.5.10

Joutavaa




Pää se kohta kopsahtaa irti kiiruhun alla, olo on kuin marmorimiehellä näyteikkunassa (?). Ulkoilma virkistää, sanotaan, paitsi jos harhailee 1,5 tuntia 3 kilsan rastilenkillä pöpelikössä ja soutaa kädet rakoille työhyvinvoinnin merkeissä ja polttaa otsansa. 

Kanadankävijän matkalaukku on erityisen kiehtova. Hieman kutkuttais tietää kuka matkusti ja minne ja miksi ja mitä sitten tapahtui.

2 kommenttia:

*Katinkainen* kirjoitti...

Matkalaukku poikinensa löytyy keltaisen talon nurkista..
Mikähän niissä niin kiehtoo,että niitä pitää silloin tällöin haalia somistuksiksi ja silmiensä iloksi!?
Ja olisipa niissä tarkat tiedot kuljetuista retkistä ja tallatuista matkoista.
Muutenkin kaikki vanhat tavarat voisivat puhua pulputtaa turinoita entisajan tapahtumista ja ihmisten turinoista.Olisin korvat pitkällä monien esineiden kohdalla.
Kuunteluoppilas alvariinsa....

Ja tuo kiirus,joka retuuttaa mennen,tullen ja palatessa,ei tunne armoa yhtikäs yhtään...=O(
Taitaa lurjus vain vauhtia lisätä!!!
Olisi niin hurjan hieno taito tarttua hetkeen ja sulkea kaikelta ylimääräiseltä korvansa ja sydämensä..
mutta siinä taidossa ei taida kovinkaan moni olla taituri
~ikävä kyllä!!!
Mutta,siitäkin huolimatta yritetään tarttua ilonhippusiin ja nauttia kesästä,sen minkä kiireiltämme pystymme!!
=O)
P.s:
Täytyykin tutkia huolella omien matkalaukku-vanhusten sisälmyskuosit..
Yhdestä löytyy ainakin ruutuja.

Jenni kirjoitti...

Katinkainen, kyllä se kiire tästä helpottaa ja siitäkin huolimatta voi nautiskella. Itseasiassa keskimäärin pystyn tehokkaasti pitämään esim. työasiat työasioina ja sulkemaan ne pois mielestä heti kun perjantaisin ovi pamahtaa kiinni takana! Ja joo, joskus tekis mieli pistää matkalaukut auki riviin seinän viereen!