1.4.11

Koristautumisia




Taannoin 90-luvun hulluina (teini)vuosina askarreltiin itse korviksia, taisi olla ensimmäinen koruaskartelun nousukausi. Maalla ajettiin tukka putkella Seinäjoelle ostamaan tarvikkeita. Vaan eipä ollut luokkakavereilla yhtä avantgardistisia korviksia! No, nytpä hyppäsin takaisin siihen veneeseen ja tein kahden minuutin korvikset. Siinä tohinassa jäi taas huomaamatta, että teksti tuli leikattua jostakin raamatullisesta aineistosta... Pleksilintu liiteli vastaan myyjäisissä.

4 kommenttia:

Thilda kirjoitti...

Kauniita ovat! Vai tukka putkella Sjoelle? Siellä minäkin pyörin muutamaa vuotta aikaisemmin teini-vuosinani :)
Minusta itse tehdyt korut on parhaita. En välitä timanteista yhtään, eikä kulta ole suosikkimetalli. Mutta jotakin "rojua" roikotan kaulassa useinkin. Eikä minun korut ole ollenkaan noin pro kuin sinun. Olisi kiva törmätä messuilla joskus :)

hietzu kirjoitti...

Ihanat korvikset! <3 Onko TitiMadamin kaulakoru? Ne ovat kanssa upeita.

Jenni kirjoitti...

Thilda: Nämä korvikset oli kyllä tosi helppo tehdä: liimasin vain paperin palat noihin valmiisiin pohjiin. Eli kunnon materaalien kanssa ei paljon vaivaa tarvitse tehdä! Toivottavasti pääset seuraaville messuillemme, vielä ei tosi ole tiedossa missä ollaan mutta ilmoitellaan kyllä sitten!

hietzu: Ei ole TitiMadamin, millään en nyt muista korun tekijää, ihan suomalainen kyllä oli...

sirkku kirjoitti...

muistan ne korvikset :)