Kas, viikko vierähti ja ruusut nuupahti! Asetin ne retrosti kuivumaan. Lapsuudenkodissa maalla on tallessa vielä kuivatut yo-ruusutkin. Eikä siitä nyt ihan vähää aikaa ole.
Vuosien takainen kuningasideasta alkanut tauluprojekti on vainonnut asunnosta toiseen. Alunperin kirjavista erivärisistä tapettinäytteistä kasattua kyhäelmää varten ajeltiin ympäriinsä mittoihin sahattua mdf-levyä ostelemassa ja äherrettiin anoppilan autotallissa kolmen hengen voimin kehyksiä vanhoista lattialistoista. Miestyövuosia kului. Lopputuloksena lähestulkoon täysi susi, joka ei kelvannut sitten lopulta seinälle. Varastoon se ei oikein mahtunut eikä poiskaan kehdannut heittää. Kirjavat värit alkoivat parin vuoden päästä ällöttää ja vetelin valkoista päälle mutta heitteille jäi silti. Nyt, pelkistämisen tarpeessa heivasin lipaston päältä rojut ja kehykset ja nostin kuvatuksen siihen. Kelpaa toistaiseksi...
Tekstit
4 kommenttia:
Hauska idea noi useat päällekkäiset kehykset!
Tuo iso taulu on IHANA,ja niin helppoa omaa taidetta....wauh:)
Katri: Kehykset päätyivät päällekkäin ihan raivaamisen lomassa, eli vahingossa! Nivaskan voisi kyllä siirtää sellaisenaan johonkin.
PikkuBertta: Kiitos, itse asiassa mustaa vasten se näyttää nyt ensimmäistä kertaa kelvolliselta!
Ai että kun ihana tarina,tämä on todellista luovuuden suurta tuskaa.
Lähetä kommentti